Tutustuin hiukan sattumalta paikallavalun (PV) ihmeelliseen maailmaan, kun etsin rakennus- ja kosteusteknisesti parasta runkomateriaalia omalle omakotitalolleni 2010-luvun alussa.
Rahapulassani valintaa helpotti se, että PV oli myös halvin seinärakenne erityisesti kaareviin muotoihin – omaa työtähän ei lasketa…Hartiapankkirakentajana pääsin halailemaan painavia vanerikasettimuotteja ja saamaan arvokasta kokemusta betonirakentamisesta. Palkitsevin tai masentavin hetki on se, kun muotti puretaan ja nähdään ison työn tulokset. Harjoittelu tekee tässäkin lajissa mestarin.
Olen lukuisia kertoja törmännyt tilanteeseen, jossa mainitsin omakotirakentajalle rakentaneeni PV-talon. Yllätyksekseni yleisin vastaus on että ”juuri niin mekin rakensimme!”. Harkkotalo ei kuitenkaan ole PV -talo vaikka siinäkin eri materiaalista valmistetun harkon ontelot valetaan täyteen betonia. Eräässä tapauksessa ”PV-talo” osoittautui paikallarakennetuksi muuratuksi tiilitaloksi. On siis ilmeistä, ettei paikallavalamista menetelmänä kovin hyvin ammattipiirejä lukuun ottamatta tunneta ja on syytä avata tätä betonirakentamisen perinteistä menetelmää lisää.
Pientalomarkkina on saturoitunut lukuisista eri harkoista ja elementeistä, joista kaikista kyllä saa rakennettua ihan kelpo talon. Maailmalla PV yhdessä tiilen kanssa on vallitseva rakennustapa. Suomessa elementti- sekä harkkorakentaminen ovat syrjäyttäneet PV:n vaativia rakenteita lukuun ottamatta. Syitä lienevät menetelmän vaatima osaaminen ja työn korkea hinta. Pientalorakentamisessa harkkoja ja elementtejä on myös helpompi brändätä pelkän betonimassan sijaan.. Yksi syy lienee myös se, ettei Suomessa arkkitehtuurille ole annettu suurta arvoa vaan lähiöt on massatuotettu elementtitaloilla, joiden saumoja ei etenkään kerrostaloissa useimmiten vaivauduta piilottamaan.. Rakennus on pitkäaikainen kaupunkikuvaan vaikuttava investointi ja sinänsä kunnianhimoisesta asemakaavoituksesta huolimatta toteutus ei ehkä vastaa varhaisia havainnekuvia. Rakentamisen laadun maksimi kun on tyypillisesti määräysten minimi.
Betoni lujittuu ajan myötä ja kestää rakentamisen aikana kastumista toisin kuin puutalot, jossa kuivaketju on todella herkkä inhimillisille virheille. Betoni ei tarjoa kasvualustaa mikrobeille vaikka se kastuu.
Paikallavalaminen on kuningaslaji, joka on vaativa, mutta palkintona tuo paljon etuja. Eräs harkkorakentamista suosiva rakentaja voivotteli, miten paljon terästä betonitaloon tulee harkkotaloon verrattuna. Vastasin hänelle, että juuri siksi valitsimme PV:n! Rakenteisiin voi vapaasti sijoitella terästä sinne missä sitä tarvitaan ja rakenne toimii aidosti yhteen sidottuna kokonaisuutena, Näkyviin jäävät pilarit ja palkit voidaan minimoida, koska ne voi integroidat muuhun rakenteeseen. Talon runko on jäykkä ja pitää ryhtinsä – vuosisatoja – vaikka yksi kulma roikkuisi ilmassa! Tässä suhteessa heikoin tilanne on betonielementeissä, joissa elementtien välinen terästys on minimaalista. Kaikki ovat nähneet betonielementtejä, eikä mielikuvissa niistä työnny ulos 800 mm pitkiä harjateräksiä, joilla ne sidottaisiin kunnolla toisiinsa. PV -rakenteilta vaadituilla teräksen jatkospituuskriteereillä elementtirakentamisesta tulisikin käytännön syistä lähes mahdotonta ja kallista. Onneksi Suomessa ei ole maanjäristyksiä.
PV on kiitos saumattomuutensa myös erinomaisesti ääntä eristävä rakenne, joka mahdollistaa vapaat muodot. PV-talossa voidaan minimoida tai kokonaan välttää palkkeja ja pilareita kohdissa, joissa ne jäävät näkyviin. Betonipinta toimii sellaisenaan tai se voidaan pinnoittaa. Betoni on myös huoltovapaa julkisivumateriaali. Ilmastoissa jossa kylmäsilloista ei tarvitse välittää voi tehdä upeita siroja ulokepalkkeja ja terasseja jotka jatkuvat sisältä ulos. Ihan samaan ei Pohjoisissa olosuhteissa päästä, mutta tähänkin on kehitetty ratkaisuja. Betoni -lehdessä on hienoja esimerkkejä PV -projekteista.
Lifehoodin alkumetreillä PV ei ollut itsestäänselvyys, mutta mitä enemmän asiaa mietittiin, sitä vähemmän halusimme tehdä samaa mitä muutkin.
Näimme merkittävää lisäarvoa – lopputuloksen laadun kannalta – talotekniikan integroinnissa runkorakenteisiin. Siitä kehittyikin kantava teema Lifehood -konseptiin ja poiki joukon tuotekehitystarpeita ja innovaatioita. Päätimme investoida omaan muottikalustoon, jossa vaatimuksena oli mahdollisimman kevyet ja kestävät muotit, joita jaksaa nostaa käsivoimin. Raskaiden suurmuottien hyödyt kun eivät pääse loistamaan pienehköillä työmailla, jossa muodon toistoa on vähän. Valitsemamme muottijärjestelmä tuottaa betonipintaa, jossa betonimuottien välissä ei käytännössä ole pykälää vaikka esteettisesti muottikasetin äärirajat edelleen toki näkyvät. Betonin pinnanlaatuun vaikutta moni asia ja opittavaa on vielä paljon.
Haastavinta rakennusvaiheessa oli saada eri tekijät sisäistämään runkovaiheessa tehtävien detaljien tärkeys, kun ne sitten 6 kuukautta myöhemmin jatkojalostetaan sisäpinnoiksi. Betoniin upotettiin valtava määrä talotekniikkaa ja tulipa joukkoon myös satoja -3D tulosteita. Rakennesuunnittelijamme tokaisi, ettei holvivaluun taida mahtua betonia enää laisinkaan!
Pilottikohde (linkki) on nyt valmis ja on aika antaa asiakkaiden muodostaa käsitys siitä, mikä on paikallavaluna tehty betonitalo ja mitä arvo valintamme heille tuottaa. Pidämme korvat höröllä ja viemme palautteesta opit seuraaviin Lifehood -taloihin!
Bo Priester
