Olen lähes koko elämäni eli yli 40 vuotta asunut Suur-Kauklahden alueella ja seurannut alueen kiihtyvää kehitystä, jolle ei näy loppua. Alueeseen erikoistuneena kiinteistövälittäjänä koen, että vetovoimatekijöitä on tarkasteltava useista eri näkökulmista, joka parhaiten selittää alueen kasvua alueen ulkopuolelta muuttoa harkitsevalle lukijalle.
Kauklahdella on rikas historia ja keskeinen asema Espoon ja koko PK-seudun kehityksessä. Harva tietää, että aika moni tiilitalo Helsingin keskustassa on rakennettu Kauklahdessa tehdyistä tiilistä. Jopa paikallisille on välillä yllätys, kuinka monta huvilaa ja kartanoa alueella on, joiden juuret ulottuvat aina Kustaa Vaasan aikaan 1500 -luvulle saakka. Espoon muista urbaaneista keskuksista poiketen Kauklahti on säilyttänyt elinvoimaisen kylämäisen yhteisön ja alueelle on rakennettu pientalovaltaista ihmisen kokoista asutusta. Historiallisista syistä, alueella on paljon vanhoja rakennuksia, mutkaisia teitä ja suuria puutarhatontteja.
Kauklahden alueelta löytyy myös monta vetovoimatekijää, jotka useimmista muista kaupunkikeskuksista puuttuu: Alueella on merenlahtea, joki, luonnonsuojelualue, maalaismaisemaa sekä pääsy keskuspuistoon. Monipuolista harrastamista helpottaa mm. oma golf-kenttä, 3 urheilukenttää, jalkapallohalli, ratsastustalli sekä useat ulkovoimistelupaikat. Alueella on myös pienteollisuusalue, joka tarjoaa työpaikkoja mm. Lumenen tehdas.
Turvallinen alue yhdessä kasvavaien palveluiden ja liikenneyhteyksien kanssa houkuttelee alueelle mm. perhettä perustavia nuoria aikuisia. Yhden paluumuuttajan, Ninnan tarinan voi lukea täältä. Muuttoliikettä voimisti 2006 asuntomessut ja toinen aalto oli 2020-2021, kun ihmiset halusivat korona -pandemian aikaan asua väljemmin ja panostaa asumisessa laatuun. Merkittävä tekijä on ollut myös se, että Kauklahden voimakas rakentaminen on uudistanut asuntokantaa ja alueella on tarjolla suhteellisen edullisia neliöitä verrattuna hyvämaineisiin lähiöihin Helsingissä. Moni minunkin asiakkaistani on valinnut muuttaa moderniin omakotitaloon Kauklahdessa, kun lisähuone Töölössä on käynyt liian kalliiksi. Neliöhinnat ovat kuitenkin uudisrakentamisen myötä ollut tasaisessa kasvussa ja on jo ohittanut koko Espoon alueella tehtyjen asuntokauppojen keskimääräisen neliöhinnan.
Espoo on kaavoittanut aluetta ja luonut edellytyksiä alueen hallitulle kehitykselle. Espoon tonttiarvonnoissa 2020 -luvulla arvotuista omakotitonteista jopa 59% sijaitsi Suur-Kauklahden alueella. Koska alue on Suomenkin mittakaavassa yksi vetovoimaisimmista alueista alkaa monella PK-seudulla olla tuttu tai ainakin tutun tuttu, joka jo asuu alueella ja suositus madaltaa kynnystä liittyä joukkoon. Toisaalta voimakkaan, erityisesti korkeakoulutetuista nuorista aikuisista koostuvan muuttoliikkeen ansiosta alueella on luonnostaan sosiaalinen tarve rakentaa yhteisöä. Valtaosa muodostaakin elinikäisiä ystävyyssuhteita naapureiden, harrastusten tai koulujen kautta juurtuen alueelle kuin itsestään.
Kauklahden myönteinen kehitys tulee jatkumaan, kun kaupungistumisen megatrendi houkuttelee asukkaita Espooseen ja näistä moni pientalovaltaisesta asumisesta kiinnostunut päätyy Kauklahteen. Kaupunkirata integroi Kauklahden entistä tiiviimmin muihin keskittymiin ja radanvarren kaavoitus etunenässä Lasihytin kaava 4000 uudelle asukkaalle luo kasvupotentiaalia ja houkuttelee lisää palveluita. Myös KEHÄ III:sta suunnitellaan nelikaistaiseksi Kauklahteen saakka. Toisaalta mm. Mustalahden alue Espoonlahdella tulee kaavoituksen edetessä tarjoamaan lisää upeita rantamaisemia pientaloasumiseen. Kehä III:n pohjoispuoli on lähes hyödyntämätön alue, joka pidemmällä aikavälillä tarjoaa jatkuvan kasvun suunnan.
