THE blog OF

CREATING FUTURE LANDMARKS

paikallavalutalon syvin olemus

Olemme – mikäli se ei vielä ole tullut selväksi – vannoutuneita paikallavalurakentamisen kannattajia. Siihen on hyvä syy. Monta hyvää syytä. Niin monta, että päätimme aloittaa blogin, jossa avaamme aihetta useamalta eri kantilta ja aiheen tiimoilta katsottuna.

1.

Miksi Lifehoodin talot on tehty paikallavalamalla?

Tutustuin hiukan sattumalta paikallavalun (PV) ihmeelliseen maailmaan, kun etsin rakennus- ja kosteusteknisesti parasta runkomateriaalia omalle omakotitalolleni 2010-luvun alussa. Rahapulassani valintaa helpotti se, että PV oli myös halvin seinärakenne erityisesti kaareviin muotoihin – omaa työtähän ei lasketa…Hartiapankkirakentajana pääsin halailemaan painavia vanerikasettimuotteja ja saamaan arvokasta kokemusta betonirakentamisesta. Palkitsevin tai masentavin hetki on se, kun muotti puretaan ja nähdään ison työn…

2.

Miten tehdään lähes huoltovapaa talo?

Rakentamisessa viranomaismääräykset koskevat pitkälti sitä, että talo on oltava huollettavissa, mutta huoltotarpeeseen ei oteta kantaa. Koska haluamme osana konseptiamme tarjota mahdollisimman huoletonta asumista, asetimme valintakriteeriksi pitkäikäisyyden. Vähäinen huoltotarve on myös ekologista ja asumiskustan- nuksiltaan edullista asumista. Kun talon odotettavissa oleva elinkaari on satoja vuosia, korostuu valintojen merkitys elinkarikustannuksissa ja hiilijalanjäljessä. Tässä kohtaa on syytä pohtia myös onko rakentamisen takuuaikaa (10 vuotta) selkeästi pidempään kestäviä ratkaisuja järkevää…

3.

Miten ikkunavalinta vaikuttaa kaikkeen?

Lifehood on valinnut runkoratkaisuksi paikallavaletun betonin, joka antaa arkkitehdille vapaammat kädet luoda arkkitehtuuria itse arkkitehtuurin eikä rakenteiden ehdoilla. Tähän vapauteen vaikuttaa kuitenkin yllättävä suuressa määrin ikkunat ja siksi käyn läpi muutamia matkallemme osuneita ilmiöitä ja valintoja. Ikkunoiden funktio on modernissa kodissa moninainen. Niiden on mm.

4.

Miten hyvä akustiikka parantaa asumiskokemusta?

Kun 2009 suunnittelin omaa taloani, en akustiikasta tai sen merkityksestä asumiskokemukseen ymmärtänyt juuri mitään.  Hyvä akustiikka tarkoitti minulle lähinnä hyvää äänieristystä. Olin asunut puurakenteisissa omakotitaloissa ja elementtikerrostaloissa, joissa tilat ovat pieniä ja usein tavaraa täyteen ahdettuja, jolloin jälkikaiunta-aika on siedettävä. Kun vuosia myöhemmin ihmettelin rakentamani kivitalon kaikuongelmaa, tulin asiaa korjatessani ymmärtäneeksi isojen avointen tilojen problematiikkaa ja sitä, miten ne näyttävät kuvissa kivalta, mutta eivät ole äänimaailmaltaan kovin kotoisia. Moni sen aistii, mutta harva osaa sanoittaa mitä kotoisuus itse asiassa tarkoittaa ja onhan se myös subjektiivista. Lähes kaiuton koetaan tyypillisesti rauhalliseksi ja miellyttäväksi – eli kotoisaksi paikaksi. Hyvä akustiikka ansaitseekin jaetun kärkisijan yhdessä valaistuksen kanssa (kts. Blogi nr 5), kun pohditaan mistä osatekijöistä kotoisa talo on rakennettu.

5.

Miksi valaistukseen kannattaa panostaa?

Valaistus on akustiikan ohella aihepiiri, josta löytyy kasapäin kirjoituksia ja omia podcastejakin. Kirjoitan tässä blogissa aiheesta Lifehoodin valintojen näkökulmasta ja miksi mikäkin ratkaisu tuottaa asiakasarvoa.

6.

Miten audiovisuaalinen (AV) tekniikka piilotetaan?

Monelle televisio sen omilla kaiuttimilla riittää vallan mainiosti ja kannettava minikaiutin striimaa Spotifystä tarvittavan musiikin siinä huonetilassa missä sitä tarvitaan. Harvalla ihmisellä on kotiteatteria tai musiikin monihuonejärjestelmää kotonaan. On siis heti aluksi syytä kertoa mitä ne ovat ja perustella miksi marginaaliryhmän harrastus on tuotu asiakkaidemme ulottuville.

7.

Ketä varten talot rakennetaan?

Tyhmä kysymys…vai onko? Kun Lifehoodilla suunnittelimme ajatonta taloa, oli huomioitava monta tarvetta ja toisaalta hylättävä monta trendikästä ratkaisua, joka eivät luultavasti tulisi kestämään aikaa. Kun suunnitellaan ”ikuisia” taloja, on haastavaa arvioida mitä tarpeita talon tulee elinkaarensa aikana täyttää, sillä maailma muuttuu nopeasti. Tästä syntyi myös laajempi pohdinta koko Suomessa olevan ja tulevan rakennuskantamme näkökulmasta.

8.

Yes we can! – Miten vältytään tekemästä samaa kuin ennekin?

Olkaamme rehellisiä. Rakennusteollisuus on konservatiivinen toimiala. Ei vähiten siksi, että se on niin säänneltyä. Kun yritetään tehdä erilaista tai pykälää fiinimpää kuin valtavirta, täytyy valmistautua uimaan vastavirtaan. Miksi? Pohdin vastausta purkamalla teemaa eri osatekijöihin ja lopuksi kerron elävän esimerkin millä uintityylillä Lifehoodin ensimmäisessä kohteessaan pääsi vastarannalle ylävirtaan eikä alavirtaan monien muiden kaveriksi.

9.

Kauklahden asuntomarkkinan kehitys

Olen lähes koko elämäni eli yli 40 vuotta asunut Suur-Kauklahden alueella ja seurannut alueen kiihtyvää kehitystä, jolle ei näy loppua. Alueeseen erikoistuneena kiinteistövälittäjänä koen, että vetovoimatekijöitä on tarkasteltava useista eri näkökulmista, joka parhaiten selittää alueen kasvua alueen ulkopuolelta muuttoa harkitsevalle lukijalle.

10.

Laadun ja asiakaskokemuksen ulottuvuudet kodin hankinnassa

Asuntobongaus on ainakin markkinapaikkojen selailun muodossa yleistynyt suuresti viimeisen 10 vuoden aikana. Rakennusyhtiöt kiinteistövälityskumppaneineen ovat osaltaan kehittäneet markkinointimateriaalejaan ja podcasteja kilpailemaan kasvaneesta huomiosta. Erityisesti uudisasuntopuolella markkinointimateriaali on lähes poikkeuksetta taidokkaasti tehty. Konkreettisimmat mielikuvaerot syntyvät pohjaratkaisuista ja sijainnista.

11.

Integroimalla kohti parempaa asiakaskokemusta

Olipa kerran kaksi kilvoittelevaa nuorta miestä, Steven ja Billin, jotka yrityksineen pyrkivä kukin omalla tulokulmallaan hurmaamaan tietokonemarkkinat. Billin firman Microsoftin varhainen valinta oli tuottaa softaa modulaariseen avoimeen ekosystemiin eli sovelluksia, jotka toimivat millä PC -raudalla tahansa. 80-luvulla julkaistu Windows oli hyvin skaalautuva avoin graafinen käyttöjärjestelmä, jossa tietokoneen käyttökokemuksen tuottamiseen osallistui kirjava yhdistelmä valmistajia komponentteineen ja ohjelmistoineen. Haittapuolena tietokoneesta saattoi tulla hidas, kaatuilla tai tulla muita yllättäviä rajapintaongelmia.

12.

Hyvä paha betoni

Betoni on maailman eniten käytetty aine heti veden jälkeen. Vuodessa sitä käytetään 15 miljardia kuutiometriä, josta Suomen osuus on 5 miljoonaa kuutiometriä. Betoni aiheuttaa lähteistä riippuen n. 5% maailman hiilidioksidipäästöistä.  Lisäksi betonin vaatimasta hiekasta alkaa maailmalla olla pulaa ja paikoin hiekkavirtoja hallinnoivat jopa rikolliset organisaatiot. Voiko betonirakentaminen tällaisten seikkojen valossa olla vastuullista? Uutisointi vaikuttaa mielikuviin ja näiden tueksi on syytä muodostaa ihan oma näkemys tutustumalla tutkittuun tietoon.

13.

Kuka hyötyy viherkatosta

Viherkatot ovat osa yhteiskunnan tavoitteita tuoda luonto osaksi tiivistyvää yhdyskuntarakennetta. Yleisesti arvostettuja hyötyjä ovat mm.: Parantaa lämmöneristystä ja energiatehokkuutta Sitoo hulevesiä Parantaa ilmanlaatua Pidentää katon elinikää Ekologinen ja esteettinen arvo Melunvaimennus Lämpösaarekeilmiön vähentäminen

onko sinulla kysymyksiä tai haluatko kuulla lisää?