Lifehood-taloilla on satojen vuosien elinkaari, joten ylisukupolvisen tarkastelun vuoksi tarvitaan laaja kokonaiskuva siitä, miten asuminen tulee kehittymään. Skenaarioiden tarkasteluun käytetään PESTEL-analyysiä (poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, teknologiset, ympäristö- ja oikeudelliset tekijät). Muutokset voivat olla hitaita tai äkillisiä eivätkä aina johda samaan suuntaan.

Poliittiset muutokset

Lyhyen aikavälin muutokset ovat vaikeasti ennakoitavissa, mutta pitkällä aikavälillä EU:n liittovaltiokehitys ja NATO-jäsenyys kaventavat Suomen poliittista liikkumavaraa. Myös velkaantuneisuus voi laukaista mekanismeja, jossa päätäntävaltaa siirtyy Brysseliin. Rakentamiseen vaikuttavat yhä enemmän EU-tasoiset määräykset ja monimuotoistuva väestö lisää monipuolisen asuntotuotannon kysyntää.

Taloudelliset muutokset

Julkinen talous ei kykene tasapainottamaan rakennusalan suhdanteita, mikä lisää työvoimapulaa ja kustannuksia nousukaudella. Omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen laatuerojen kaventuminen sekä vauraiden perijäsukupolvien tarpeet johtavat korkealaatuisempaan asuntotuotantoon. Vuokra-asuminen on kasvava globaali trendi, ja laadukkaat asumiskonseptit yleistyvät.

Sosiaaliset muutokset

Kaupungistuminen, matala syntyvyys ja maahanmuutto muokkaavat asuntokysyntää. Ikääntyvä väestö arvostaa esteettömyyttä ja palveluita, kun taas maahanmuutto kasvattaa isojen perheasuntojen kysyntää. Yhteisöllisyys, erilliset keittiöt ja joustavat tilaratkaisut lisäävät monimuotoisuutta asumisessa. Etätyö ja ympärivuorokautisten palveluiden lisääntyminen johtavat perheenjäsenten erilaisiin vuorokausirytmeihin.  Se korostaa tilasuunnittelua ja äänieristystä. Kodin rutiinien ulkoistaminen palvelutarjoajille (ruoka, pyykit, siivous, huolto…) muuttaa tilatarpeita ja lisää vapaa-aikaa.

Teknologiset muutokset

Rakennusalan teknologinen kehitys, kuten digitaaliset kaksoset ja 3D-tulostus, etenee hitaasti. Uudet määräykset ja ekologiset vaatimukset ohjaavat teknologian hyödyntämistä, mutta rakentamisen perusratkaisut ja tekemisen kulttuuri pysyvät pitkälti ennallaan. Siksi tuottavuus tulee jatkossakin laahaamaan muita toimialoja perässä. Suunnittelun automatisointi tuo uusia mahdollisuuksia.

Ympäristötekijät

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja viilennystarpeita. Viilennyksen laiminlyönnistä hyvänä esimerkkinä on edellisen nousukauden rivarihanke, joka ei saanut loppuleimaa ennen kuin asuntoihin asennettiin lisätyönä ilmalämpöpumput. Rakentamisen on oltava kestävää ja mukautuvaa eri skenaarioihin. Ekologisuus ja resurssitehokkuus tulevat korostumaan, mikä vaikuttaa rakennusmateriaalien valintaan ja kierrätettävyysvaatimuksiin.

Oikeudelliset tekijät

EU:n sääntelyn harmonisointi ja kasvavat vaatimukset, kuten elinkaarianalyysit, lisäävät rakennuskustannuksia. Samalla kierrätys ja ekologisuus luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yhteenveto

Rakennusala kohtaa jatkossakin kasvavaa sääntelyä ja kustannusten nousua. Esimerkiksi kierrätystiilestä -ja betonista tehdyt julkisivut ja rakenteet yleistyvät. Kierrätysmateriaalista syntyy liiketoimintaa, kun tyhjenevässä Suomessa toisaalta puretaan ja kasvukolmiossa puolestaan rakennettaan. Kansainvälistyvät asukasyhteisöt lisäävät kantaväestöstä poikkeavaa kysyntää ei vain erilaisille asuntoratkaisuille vaan vaikutus näkyy myös laajemmin kaupunkisuunnittelussa. Monotoninen bulkkituotanto säilyy ja samalla vaurastuvan keskiluokan tarpeet luovat mahdollisuuksia yhä asiakaslähtöisemmälle rakentamiselle. Tässä muutoksessa Lifehood haluaa olla suunnannäyttäjä.