Hyvä paha betoni

Betoni on maailman eniten käytetty aine heti veden jälkeen. Vuodessa sitä käytetään 15 miljardia kuutiometriä, josta Suomen osuus on 5 miljoonaa kuutiometriä. Betoni aiheuttaa lähteistä riippuen n. 5% maailman hiilidioksidipäästöistä.  Lisäksi betonin vaatimasta hiekasta alkaa maailmalla olla pulaa ja paikoin hiekkavirtoja hallinnoivat jopa rikolliset organisaatiot. Voiko betonirakentaminen tällaisten seikkojen valossa olla vastuullista? Uutisointi vaikuttaa mielikuviin ja näiden tueksi on syytä muodostaa ihan oma näkemys tutustumalla tutkittuun tietoon.
Betonin laaja käyttö johtuu sen erinomaisista ominaisuuksista ja lukuisista sovelluskohteista. Betoni itsessään ei ole ”paha”. Väestömäärän kasvaessa ja vaurastuessa, yhä useampi haluaa nauttia samasta infrastruktuurista, johon me länsimaissa olemme tottuneet. Jos infrastruktuuri kuitenkin tullaan rakentamaan jotenkin, millä materiaaleilla se tullaan tekemään mahdollisimman kestävällä tavalla? Puurakennuksia toki tehdään, mutta suuressa mittakaavassa siitä ei ole betonin tai teräksen korvaajaksi ainakaan rakennusten perustuksissa, silloissa, tukimuureissa, korkeissa rakennuksissa tai vaikkapa kaupungin viemäriverkostossa. Monella markkinalla puu tuodaan valtameren yli. Puurakentamista tulisikin suosia siellä missä sitä on.
Miksi metsäisessä Suomessa paikallavalurunkoisten pientalojen rakentaminen betonista on kuitenkin vastuullisin rakennustapa? Puran aihetta ESG -termein (Environmental, Social, Governance) kahteen relevanttiin eli ympäristöön ja sosiaaliseen ulottuvuuteen. Hyvään hallintotapaan ”G” betoni liittyy ehkä etäisesti siten, että moni kuuluisa valtionpäämies on johtanut hallintoaan turvallisesti betonibunkkerista 🙂

Ympäristönäkökulma ”E”

Hiljattain Helsingin yliopiston Ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuuttakin hallinnoivan varainhoitaja Ylva:n julkaisema vastuuttomuusraportti valottaa oivaltavalla otsikollaan suuren rakennushankkeen todellisia ilmastovaikutuksia. Ydinsanoma on, että rakentamatta jättäminen on luonnolle paras, mutta koska ihmiskunta tarvitsee palveluja ja suojaa, on rakentaminen pakollinen paha ja sen ympäristövaikutuksia on tyydyttävä minimoimaan.

Miksi betoni on ekologisin rakennusmateriaali? Pinja Virneksen tekemän tutkimuksen mukaan yksikerroksinen betoniharkkotalo on 100 vuoden tarkastelujaksolla puutaloa vähäpäästöisempi. Betonitalon rakentaminen aiheuttaa enemmän päästöjä, mutta se on energiatehokkaampi käyttää. Tutkimuksessa ei huomioitu elinkaaren aikaisia päästöjä, joita erityisesti puutalon julkisivujen huollosta ja uusimisesta aiheutuu ja näin ero betonitalon hyväksi kasvaa. Paikallavaletussa betonitalossa harkon valmistus- pakkaus- ja logistiikka jäävät pois, joka tekee paikallavalamisen betonitaloista ekologisimman vaihtoehdon.
Betoniteollisuus kehittää parhaillaan kilvan vähähiilisiä betoneja. Vähälle huomiolle jää usein se fakta, että betoni toimii hiilinieluna, kun se sitoo karbonisoitumisen kautta hiiltä koko elinkaaren ajan. Rakenteen elinkaaren loputtua harjateräksiä on jo kauan kierrätetty, mutta nyt myös murskatulle kierrätysbetonille etsitään yhä laajempia käyttökohteita. Vielä parempi olisi, jos voisi kierrättää kokonaisia betonielementtejä, joita Suomessa on koemielessä tehtykin. Suuren mittakaavan elementtikierrätys onnistuu vain, mikäli rakenteet vakioidaan vielä harvempaan peruspalikkaan ja toivotaan, että tuo standardi on käytössä vielä 50 vuoden päästä. Sosiaalinen vaikutus on tällaisesta supervakioinnista herkästi se, että taloista tulee, jos mahdollista entistä samannäköisempiä ja asuinympäristöistä tulee monotonisia.
Paikallavaletussa betonitalossa rakenteita ei voi hyödyntää ilman betonin murskausta. Toisaalta nämä ovat usein julkisia rakennuksia ja maamerkkejä, joiden toivotaankin kestävän mahdollisimman pitkään. Paikallavalurunko, jossa ylä- ja alapohja ovat paikallavalubetonia kasvattaa toisaalta rakennuksenaikaisia päästöjä, mutta toisaalta kasvattavat rungon lämpöä varaavaa massaa ja energiatehokkuutta. Koska paikallavaletut betonirakenteet tehdään usein kestämään vuosisatoja, korostuu hyödyt käytönaikaisessa energiankulutuksessa. Vastaavasti monelle tulee yllätyksenä, että massiiviset 100v vanhat tiilitalot Helsingin keskustassa ovat lähes matalaenergiatasoa.

Lähde: www.kivifakta.fi

Sosiaalinen ulottuvuus ”S”
Rakentamisella on laajat sosiaaliset vaikutukset ja teen kaksi huomionarvoista nostoa betonirakentamisen näkökulmasta.

Kaupunkikuvallinen vaikutus
Paljon on puhuttu ihmisen kokoisesta asuinympäristöstä, jossa tietysti asuinrakennuksilla on keskeinen merkitys. Kaavoittaja pohtii isoa kuvaa ja rakentajat pohtivat omaa pienempää osakokonaisuuttaan omista lähtökohdistaan. Julkilausumat ovat projektien alussa aina kauniita, mutta väitän että ylivoimainen enemmistö asuinrakennuksista suunnittelee excel eikä arkkitehti. Eräässä keskustelussa rakennusliikkeen toimitusjohtaja kertoi, että heidän uudelle arkkitehtikumppanilleen oli shokki, kun lähes koko toimistohenkilökunta tuli arkkitehtisuunnittelun aloituskokoukseen. Niin keskeisenä laadukas arkkitehtuuri heille on. Tyypillisesti grynderi lähettää vain yhden henkilön paikalle varmistamaan, että suunnitelma vastaa massatuotannon kriteerejä. Miten innostut arkkitehtina arkkitehtuurista, jos asiakaskaan ei innostu?

Kerrostalorakentamisessa suuret monotoniset betonielementtitalot voivat johtaa sosiaaliseen eriytymiseen, mikä heikentää yhteisöllisyyttä ja lisää sosiaalisia ongelmia. Toisaalta ne mahdollistavat edullisen asumisen. Mielestäni ongelma ei olekaan siinä, että bulkkitaloja rakennetaan vaan siinä, että juuri mitään muuta ei rakenneta, edes arvoalueille. Viime aikoina on panostettu yhä enemmän siihen, että kerrostaloalueet suunnitellaan yhteisöllisyyttä edistäviksi, mutta niin kauan, kun itse talot ovat samanlaisia, ei taitavinkaan kaavoittaja voi tehdä ihmeitä. Betonikerrostaloja leimataankin usein syystä tylsiksi ja assosioidaan sosiaalisen eriytymisen kanssa. Samalla tavalla monotoniset puuelementtitalot täyttävät ahtaaksi kaavoitetut pientalolähiöt, jotka eivät ainakaan elävöitä aluetta. Ehkä me suomalaiset olemme vain tottuneet tähän emmekä osaa enää vaatia parempaa. Hyvän herätyksen antoi eräs ulkomainen asiakas. Hän kertoi asuneensa useassa eri maassa. Missään muualla talot eivät ole näyttäneet yhtä samanlaisilta kuin Suomessa!
Betoni ja toki myös puu ovat erinomaisia rakennusmateriaaleja, kun näiden hyödyt ulosmitataan. Kuvittele miltä kaupunkikuva näyttäisi, jos jokaisessa korttelissa olisi vähintään yksi mini -Kiasma, Dipoli tai Meander -talo! ”I have a dream…”

Jos alueelle rakennetaan kauniita taloja, eli niitä arkkitehtien suunnittelemia, niin miljööstä tulee lähes väistämättä monimuotoinen ja kiinnostava. Viihtyisän kotiympäristön lisäksi jokainen kaunis talo lisää alueen arvostusta, joka on omistajilleen myös euromääräinen hyöty. Jokainen excelillä suunniteltu talo toimii päinvastoin. Kivitalot ovat tilastollisesti arvokkaampia, kuin muut vaihtoehdot, joten laadukkaan betoni- tai myös tiilitalon rakentaminen kasvattaa eniten alueen arvoa. Paikallavalutalot ovat sitten hyvin suunniteltuina vielä se maamerkki näiden joukossa.

Tietoiset kuluttajat osaavat tänä päivänä arvostaa matalia käyttökustannuksia. Betonirakenteinen pientalo on parhaillaan todella edullinen asumiskustannuksiltaan niin energian kuin huoltotarpeen osalta. Laskennallinen vastike isossa omakotitalossa voikin olla pienempi kuin kerrostalokaksiossa. Kun käyttökulut ovat alhaiset, voi kuukausittaiset säästyneet eurot käyttää laadukkaamman kodin hankintaan. Kun riittävän moni tekee tämän valinnan, muuttaa se myös asuinympäristöä viihtyisämpään suuntaan.

Betonirakentamisen mahdollisuudet talojen ja huoneistojen sisäiseen viihtyvyyteen
Yhteiskunnassamme hälyä on kaikkialla emmekä pääse sitä pakoon edes omissa kodeissamme. Betonitalot ja erityisesti monoliittiset paikallavalurakenteet myös yläpohjassa mahdollistavat erinomaisen äänieristyksen niin ulkovaipan kuin huoneistojen välillä erityisesti valtaväylien varrella ja lentomelualueilla. Hyvällä suunnittelulla myös asunnon eri tilat voidaan erotella omiksi akustisiksi yksiköikseen. Yksilö ja laajemmin koko kansantalous voivat paremmin, kun ihminen saa kodistaan paikan, jossa on aito mahdollisuus levolle. Koska tällaiset kodit ovat Suomessa edelleen aivan marginaalissa, ei ihmisillä ole välttämättä kokemusta syvälevosta, vaikka mieltävät kodin paikaksi, jossa levätään. Uskon, että tähän teeman ollaan havahtumassa ja se synnyttää kysyntää entistä enemmän asumisen laatua huomioiville asunnoille.

Puutaloja markkinoidaan ekologisina, kotimaisina ja moderneina vaihtoehtoina erityisesti pientalopuolella. Monet itse asumiskokemuksen kannalta oleelliset rakennusfysikaaliset faktat kuitenkin puhuvat betonitalojen puolesta. Painavin syy puutalojen suosiolle onkin se, että niiden rakentaminen on halvinta ja rakennusyhtiöt saavat niistä parhaimman katteen ja pääoman kierron.  Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö hyvin suunniteltu ja toteutettu puutalo tai erityisesti suosiota kasvattanut hirsitalo voisi olla unelmoimisen arvoinen koti. Hirsitalot ovat myös erinomainen vientituote kuten olemme saaneet uutisista lukea.

Mediassa betoniin suhtaudutaan intohimoisesti puolesta ja vastaan lähinnä hiilijalanjäljen näkökulmasta jo puhtaasti sen valtavan käyttömäärän vuoksi. Hyvä niin, koska se ajaa teollisuutta yhä resurssitehokkaampiin ratkaisuihin. Betonirakentaminen vastaa kuitenkin jo nyt parhaiten ESG -vaatimuksia ja tulee siten säilyttämään suosionsa myös tulevaisuudessa. Tässä joukossa hyvin suunniteltu paikallavalettu betonitalo on pitkäikäisin ja energiatehokkain rakennustapa, joka tarjoaa myös korkeatasoisen asumiskokemuksen.